Kysy Tutorilta

Miten saada lapset pelaamaan joukkueena, muistamaan harjoitukset, pakkaamaan treenikassinsa ja purkamaan ne?

Alle 12-vuotiaiden valmentaminen vaatii valmentajalta paitsi lajin perustaitoja myös sosiaalista silmää ja kasvatuksellista otetta.

Voit lähettää tutorille mieltäsi askarruttavia kysymyksiä. Julkaisemme täällä usein kysyttyjä valmentamiseen ja kasvatukseen liittyviä kysymyksiä.

Miten innokasta 7-vuotiasta maalivahdin alkua pitäisi harjoittaa? Millaisia harjoituksia? Ja mitä tämänikäisen on mahdollista oppia ja mitä pitäisi oppia?

Yleisesti kehottaisin paneutumaan yleisen taitavuuden kehittämiseen: ketteryyteen ja nopeuteen. 

Maalivahdintaitojen suhteen harjoittelu on hyvä aloittaa perustorjuntojen harjoittelulla, joka pitää sisällään torjunnat maata pitkin sekä syliin ja päätä kohti tulevien pallojen torjumisen. Paljon pallon kanssa ”leikkimistä”, joka vahvistaa pallon lentoradan hahmottamista ja kiinniottamista. Paljon erilaisia palloja torjuttavaksi varsinkin jos intoa riittää. 

Pelaajaan aktiivisuuteen tulee kiinnittää huomiota, jotta maalivahti osallistuisi pelaamiseen myös jaloillaan sekä pystyisi osallistumaan ns. irtopallojen poimimiseen maalivahdin alueelta. Maalivahdin toiminta ei ole pelkkää torjumista vaan tärkeä osa myös hyökkäyspelin käynnistämistä. 

Perus ”kaatumiset/heittäytymiset” on hyvä aloittaa totutella istualtaan-polviltaan, mutta suuriin torjuntatekniikoihin ei ole vielä tarvetta puuttua kovin tarkkaan.
 

SLU:n Sporttikauppa myy dvd:tä, jossa kerrotaan maalivahdin perustoiminnasta ja kuinka harjoitella. Kannatan sen hankkimista. 

Lisäksi Palloliiton Kuukauden kikat -sivustolla on joitakin harjoitevinkkejä myös maalivahdeille.

 

Terveisin

Kari "Laku" Laukkanen

Nuorten maajoukkueiden maalivahtivalmentaja

 

Miten kulkee pikkufutarin kehityspolku? Esim. sisäsyrjäsyöttö, kuljetus sisäterällä, kuljetus ulkoterällä, nilkkapotku jne. Asian ymmärtäminen auttaisi treenien suunnittelussa.

Aloitteleville pelureille tärkeintä on leikkien ja kisailujen kautta tapahtuva perustaitojen opettaminen. Tavoitteena olisi oltava syöttöpelin opettaminen ja tämä onnistuu parhaiten opettamalla kentän pinnalla tapahtuvia perustaitoja. Luonnollinen pelaajan polku on opettaa sisäsyrjäsyöttö, nilkka- ja ulkoteräkuljetus, sisäsyrjällä haltuunotto, jalkapohja- ja sisäsyrjäkäännös, harhautuksista valelaukaus- ja vartaloharhautus ja laukaukset sisäsyrjällä paikallaan olevaan sekä liikkuvaan palloon, jonka jälkeen voi alkaa opetella myös nilkkapotkua.

Kuljetusharjoitteessa (esim. Pallorosvo) voi huomioida jo pallon suojausta ja haltuunottoharjoitteessa ensimmäisen kosketuksen suuntausta. Tärkeintä on opetella harjoituksessa 1-2 perustaitoa, jotka nivoutuvat sopivasti yhteen. Edetään helposta vaikeampaan perustaitoharjoitteeseen (esim. helposta sisäsyrjäharjoitteesta vaikeampaan sisäsyrjäharjoitteeseen), keskitytään pariin perustaidon kehittämiseen eikä joka harjoituksessa opetella eri perustaitoja.

Kysymykseen vastasi Markku Timonen, PEPO,  Lappeenrannan tutor

Mitä noin 7-vuotiaille voi opettaa vuoden aikana?

Keskeisiä kasvatuksellisia tavoitteita ovat liikunnan ilo, jalkapalloilijan varustus jalkapalloharjoituksissa, pitkäjänteisyyden kehittäminen, ryhmässä toimimisen harjoittelu, kannustus ja reilu pelaaminen, parhaansa yrittäminen osana joukkuetta sekä peseytyminen harjoitusten jälkeen.

Lisäksi tavoitteena ovat motoristen perustaitojen vahvistaminen, monipuolisen liikkumisen, jalkapallon perustaitojen ja pelikäsityksen kehittäminen.

Jalkapallon perustaidoista tavoitteena on oppia kuljetus, sisäsyrjä- ja ulkosyrjäkäännös, sisäsyrjäsyöttö ja -haltuunotto, laukaus sisäsyrjällä ja nilkalla, valelaukaus- ja tasapainoharhautus, matala keskitys sekä maalivahtipelin alkeet.

Pelikäsitystavoitteena on oppia pelattavaksi liikkuminen, pelaajien väliset etäisyydet, 1 vastaan 1 -tilanne, kentän leveys ja syvyys ja pallonriistot.

Minkälaisista harjoituksista lasten treenit muodostuvat?

1. Alkuleikki tai muu vastaava alkulämmittely lasten iän mukaan sisältäen venyttelyn
2. Perustaitoharjoittelua leikin tai pienryhmäharjoittelun avulla
3. Sovellettu, ohjattu tai teemapeli pienpelinä
4. Loppuleikki ja/tai rentoutus ja venyttely

7-vuotias lapsi oppii leikissä ja leikin avulla. Tässä iässä jalkapallon perustaitoja pitää opettaa leikin, kisailujen, pienpelien ja ohjatun pelin avulla. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän opetuksen tulee tapahtua leikin avulla. Taitava ohjaaja toistaa, kehittelee ja soveltaa ehdottomasti samaa leikkiä tai harjoitusta peräkkäisissä harjoituksissa taatakseen mahdollisimman tehokkaan oppimisen.

Konkreettisena esimerkkinä voimme ottaa kaikille tutun hipan. Kun hippaleikki osataan, otetaan pallo mukaan ja ohjaaja opettaa leikin lomassa esim. jonkin jalkapallon kuljetustekniikan. Leikki jatkuu ja leikittäessä ohjaaja painottaa opetettavan taidon yhtä avainasiaa lapsille kerrallaan ja antaa palautetta lasten suorituksista. Seuraavilla harjoituskerroilla toistetaan jo opittua leikkiä ja taitoa sekä otetaan harjoittelun alle uusi tekniikka. Näin tutun leikin avulla säästämme aikaa taidon oppimiselle organisoitumisen sijaan.

Kysymykseen vastasi Janne Lipponen, Nurmijärven Jalkapalloseura NJS
 

Mitä hyvää valmennusta saanut ja aktiivisesti omalla ajalla harjoitellut 7–vuotias lapsi voi jo konkreettisesti osata?

Taitavaa valmennusta saanut lapsi tulee ajoissa harjoituksiin jalkapalloilijan varustus päällä. Hän osaa toimia ryhmässä kannustaen kaveria ja osaa keskittyä harjoitteluun. Hän osaa ikäisekseen jo varsin hyvin hävitä ja voittaa reilun pelin hengessä leikeissä ja peleissä.

7–vuotias on kehittynyt motorisissa perustaidoissa, liikkuu jalkapalloilijan tavoin, hallitsee sisäsyrjäsyötön ja sisäsyrjähaltuunoton pelitilanteessa, kuljettaa palloa jo hallitusti eri nopeuksilla uloimmalla jalalla suojaten palloa ja osaa sisäsyrjä- ja ulkosyrjäkäännöksen, jopa Cruyff-käännöksen. 7-vuotias laukaisee pallon sisäsyrjällä ja nilkalla maaliin, osaa valelaukaus- ja tasapainoharhautuksen, osaa keskittää matalan keskityksen ja hallitsee palloa reidellä ja päällä.

Lisäksi hän pelatessaan oppii ymmärtämään itsensä joukkueensa yhtenä osana ja tekee oman parhaansa oman joukkueen hyväksi peleissä ja leikeissä. Hän osaa myös tehdä itsensä pelattavaksi säilyttäen hyvät syöttöetäisyydet, osaa pallonriiston ja estää vastustajan kääntymisen, osaa havainnoida kenttää hyödyntäen kentän leveyttä ja syvyyttä puolustus- ja hyökkäyspelissä pallollisena ja pallottomana sekä osaa maalivahtipelin alkeet. On tärkeää, että emme aliarvioi lasten kykyä oppia, vaan pidämme kirkkaana mielessä lasten tavan oppia asioita.

Kysymykseen vastasi Janne Lipponen, Nurmijärven Jalkapalloseura NJS

 

Miten saan toiminnan pysymään samalla hauskana ja kehittävänä?

Harjoituksen ilmapiiri on luotava oppimiselle suotuisaksi – ”uskallan onnistua ja erehtyä”. Harjoitus on organisoitava siten, että jokainen lapsi saa riittävästi laadukkaita toistoja ja palautetta.

Opetusmenetelmänä leikki, peli tai kisailu takaa hauskuuden, kehittymisen ja keskittymisen säilymisen. Lasten harjoitus on lasten liikuntaa, ei aikuisten liikuntaa pienoiskoossa.

Kysymykseen vastasi Janne Lipponen, Nurmijärven Jalkapalloseura NJS
 

Miten saan hallittua vauhdikasta lapsiryhmää?

Tutut alku- ja loppurutiinit, kannustava ilmapiiri, lasten yksilöllinen huomiointi ja palautteen anto, hyvä etukäteissuunnittelu, taitava organisointi ja opetuksen eriyttäminen helpottavat mm. ryhmän hallintaa.

Kysymykseen vastasi Janne Lipponen, Nurmijärven Jalkapalloseura NJS

Miten toimin, jos joku pelaaja heittäytyy hankalaksi? Esimerkiksi ei halua yllättäen osallistua tai sählää niin, että muiden harjoittelu häiriintyy?

Ennen vuoden harjoittelun aloittamista joukkueessa sovitaan joukkueen yhteiset pelisäännöt niin lasten ja valmentajan kuin myös valmentajan ja lasten vanhempien välillä. Nämä yhdessä sovitut säännöt ohjaavat joukkueen toimintaa myös ns. hankalissa tilanteissa. Toivottavaa olisi, että lasten harjoituksissa olisi useampi kuin yksi valmentaja. Tällöin ongelmatilanteisiin on helpompi puuttua ja näin toisten lasten harjoittelu ei kärsi ongelmatilanteessa.

Hyvä etukäteissuunnittelukaan ei aina ennaltaehkäise ongelmatilanteita. Aikuisen on tärkeää pysyä itse rauhallisena ongelmatilanteissa ja ratkaista tilanne lapsen kanssa kahden kesken jos suinkin mahdollista. ”Valtataistelua” kannattaa välttää. Kasvatuskeskustelu rohkaisten useimmiten auttaa tilanteissa, jolloin joku lapsi ei halua osallistua. Sähläämisen suhteen systemaattisuus, oikeudenmukaisuus, sählääjän myönteinen huomiointi, huumori, empatiaan vetoaminen ja taitava viestintä ovat keinoja saavuttaa tavoiteltu lopputulos. Jos toistuvasti sama ”sählääjä” sählää ja kasvatuskeskustelu ei auta, voi ottaa käyttöön portaittaisen ”jäähypenkin”. Tällöin näytät yhtä sormea sählääjälle ensimmäisenä varoituksena, kahta sormea sen jälkeen ja viestit rauhallisen vakuuttavasti, että seuraavasta varoituksesta seuraa jäähy eli kolme sormea. Jos kolmas sähläys tulee, poistat ”sählääjän” jäähylle. Jäähyn kesto mitoitetaan iän mukaan (ei liian pitkää, esim. 1-2min). Ennen kuin päästät ”sählääjän” palaamaan takaisin, ohjaa keskustelun avulla hänet ymmärtämään oikea käyttäytymismalli. On tärkeää, että ohjaat lasta ymmärtämään palautteesi koskevan nimenomaan hänen käytöstään sen sijaan, että moittisit lasta ihmisenä. Kun lapsi käyttäytyy taas oikein, muistathan vahvistaa hyvää käytöstä.

Kysymykseen vastasi Janne Lipponen, Nurmijärven Jalkapalloseura NJS

Mitä asioita minun on ohjaajana hyvä tietää lasten taustoista?

Mitä monipuolisemmin tunnet lapset, sitä taitavammin voit yksilöllisesti käsitellä heitä. Perustietoja, jotka vähintään tarvitaan, ovat ainakin syntymäaika, mahdolliset sairaudet ja lääkitykset, erikoisruokavalio, erityistukea tarvitsevat lapset sekä vanhempien nimet ja yhteystiedot.

Kysymykseen vastasi Janne Lipponen, Nurmijärven Jalkapalloseura NJS

Miten huomioin eri tavoin ja eri tahtia oppivat lapset?

Opetuksen eriyttäminen auttaa ja motivoi erilaisia oppijoita. Leikki opetusmenetelmänä, tasoryhmittely harjoituksen sisällä, lapsen itsensä valitsemat eritasoiset tehtävät, erilaiset ja erikokoiset oppimisvälineet, eri aisteihin vetoavat ohjeet, tehtäväkorttien käyttö, tehtäväradat, pienet harjoitusryhmät ja työpistetyöskentely ovat mm. ohjaajan keinoja eriyttää ohjaustaan. Lapsia opetettaessa kannattaa muistaa mallioppiminen. Ohjaajan tai lapsen mallin näyttö eri kulmista, lyhyt taidon avainkohtien korostaminen, matkiminen ja runsas oikeiden toistojen määrä takaavat oppimisen. Kosketa lapsia tarvittaessa niin, että lapsi saa tuntoaistin kautta oikean liikemallin aivoihin.

Kysymykseen vastasi Janne Lipponen, Nurmijärven Jalkapalloseura NJS

Minkälaisia välineitä kannattaa käyttää harjoituksissa apuna? Mitä meidän kannattaa siis hankkia?

Lapset on hyvä opettaa siihen, että jokaisella lapsella on oma pallo mukana harjoituksissa. Tämän lisäksi on eduksi taidon oppimisen toistomääriä ajatellen, että ohjaajalla on lisäpalloja mukana. Muita välineitä tulee olla siten, että pystytään toimimaan pienissä ryhmissä (2-4 lasta) ja rakentamaan tehtäväratoja. Keskeisiä välinehankintoja ovat eriväriset, runsaslukuiset merkkitötsät tai –kartiot (myös sellaisia, jotka eivät liiku tuulessa!), neljät tai viidet eriväriset peliliivit, tikapuut tai muu vastaava rinkula askelluksiin, keppejä, muutamia säädeltäviä aitoja, hyppynaruja ja erilaisia palloja (soft–pallot, tennispallot, tekniikkapallot, pienet kuntopallot, jalkapallot).

Kysymykseen vastasi Janne Lipponen, Nurmijärven Jalkapalloseura NJS

Kuinka pitkiä harjoituksia 7–vuotiaille lapsille voi pitää?

Tehokas, hyvin suunniteltu 60 minuuttia mahdollistaa mielekkään oppimistapahtuman ilman kiirettä. Jos harjoitusaikaa haluaa pidentää, on mietittävä tarkkaan, miten rytmittää 7-vuotiaiden harjoitus niin, että mielenkiinto säilyy. 7-vuotias lapsi on vielä varsin lyhytjännitteinen, joten harjoituksen suunnittelussa tulee varautua useisiin osioihin ja kiinnittää suurta huomiota siirtymävaiheisiin.

Kysymykseen vastasi Janne Lipponen, Nurmijärven Jalkapalloseura NJS
 

Pitääkö meillä olla harjoituksissa juomatauko? Jos, niin kuinka usein?

Nesteen nauttimisen tärkeys liikunnan yhteydessä on yksi lapsille opetettava asia. Hyvä käytäntö on, että jokaisella lapsella on oma juomapullo mukana harjoituksissa. Harjoitusten aluksi oma juomapullo viedään sovittuun juomapisteeseen. Noin 20 min välein tapahtuva nesteen nauttiminen säilyttää virkeyden ja elimistön toimintakyvyn harjoituksen aikana.

Kysymykseen vastasi Janne Lipponen, Nurmijärven Jalkapalloseura NJS

Minkälaisia kotitehtäviä lapsille voi antaa?

Kotitehtäviä voi antaa lapsen kokonaisvaltaista kasvua tukien ja rohkaista sekä kannustaa lapsia omatoimiseen harjoitteluun. Hyviä kotitehtäviä ovat harjoituksissa opetellut jalkapallon perustaidot eli kuljetukset, käännökset, harhautukset, laukaukset, haltuunotot, pomputtelut yms. pallon kesyttämiseen tähtäävät pienet harjoitteet, jotka jokainen pystyy tekemään.

Kasvatuksellisia kotitehtäviä 7-vuotiaille ovat esimerkiksi harjoituskassin purkaminen pesua varten, jalkapallokenkien puhdistaminen seuraavia harjoituksia varten, juomapullon peseminen, harjoituskassin pakkaaminen itse ja peseytyminen harjoitusten jälkeen. Vanhempien kanssa voidaan yhdessä sopia esim. kuukausittain erilaisia kasvatusteemoja lasten kasvua tukeaksemme.

Kaikkein tärkeintä kotitehtävissä on, että lapsi saa palkan kotitehtävästään. Lapsen palkka kotitehtävästä on, että ohjaaja seuraavan kerran ”tarkistaa” kotitehtävän tavalla tai toisella. Tällöin lapset kokevat kotitehtävät merkityksellisinä ja innostus kotitehtäviin säilyy.

Kysymykseen vastasi Janne Lipponen, Nurmijärven Jalkapalloseura NJS
 

Miten toimia, jos harjoitusten aikana sataa vettä?

Lapset tulee opettaa yhteistyössä vanhempien kanssa pukeutumaan harjoituksiin säänmukaiseen varustukseen. Jalkapalloa pelataan erilaisen sään vallitessa, joten harjoittelu sateella on monella tapaa kasvun paikka. Toki maalaisjärjen käyttö on suositeltavaa myös ohjaajan työssä.

Kysymykseen vastasi Janne Lipponen, Nurmijärven Jalkapalloseura NJS

Meillä on turnaus tulossa ja joukkueessa on yli 20 innokasta peluria. Viimeksi meillä oli liikaa pelaajia vaihdossa ja porukka oli aika levotonta. Miten meidän kannattaisi toimia, jotta kaikki saisivat pelata paljon?

Joukkueiden peluuttaminen kannattaa miettiä tarkasti etukäteen ennen kauden alkua käytävissä pelisääntökeskusteluissa. On erityisen tärkeää tietää ja eritoten tiedottaa myös vanhempia, miten peluuttaminen joukkueessa tehdään.

Yksi vaihtoehto on ilmoittautua kahdella eri joukkueella turnaukseen. Tällöin kummassakin joukkueessa on kymmenen pelaajaa, jolloin jokainen pelaaja saa paljon peliaikaa. Tämä vaihtoehto edellyttää ainakin kahden valmentajan läsnäoloa turnauksessa.

Toinen vaihtoehto on, että 20 pelaajan joukkueesta turnaukseen osallistuu maksimissaan 10 pelaajaa olettaen pelimuodoksi 7 vastaan 7. Tällöin jokainen turnauksessa mukana oleva pelaaja saa pelata riittävästi vähintään puolet peleistä eli toisin sanoen saa mahdollisuuden oppia turnauksessa. Toisia 10 pelaajaa kannustetaan omatoimiseen harjoitteluun turnauspäivänä. Seuraavassa turnauksessa osat vaihtuvat.

Kolmas hyvä vaihtoehto on, että kaikki pelaajat osallistuvat turnaukseen. Jokaiseen turnauksen peliin on etukäteen sovittu ne 10 pelaajaa, jotka pelaavat. Toiset 10 pelaajaa harjoittelevat pelien aikana. Harjoittelun sijaan voivat ohjaajat laatia otteluseurannan lapsille. Jokainen lapsi saa havainnointitehtävän pelistä. Tehtävä voi liittyä jalkapallon perustaitoihin tai pelikäsitykseen.

Kysymykseen vastasi Janne Lipponen, Nurmijärven Jalkapalloseura NJS

Jos et löytänyt vastausta oheisista usein kysytyistä kysymyksistä mieltäsi askarruttavaan asiaan, lähetä kysymyksesi tutoreille.

Ohjelmassamme on lähes 40 pelaamisen ja valmentamisen asiantuntijaa. Jokaisella heistä on omat vahvuutensa. He vastaavat sivustolla usein kysyttyihin kysymyksiin.